Puolukoiden joulusatu

 METSÄNELÄINTEN JOULU

 Piikkisika ei tehnyt mitään. Seisoi vain siinä. Oli tekemässä pesää. Silloin kesällä pesä meni rikki ja piti tehdä uusi. Se näki lunta, lunta ja lunta. Se näki hirven ja joulupukin ja valoa. Näkyi myös oksa ja joulukalenteri.

 

Se näki kaikkia eläimiä. Hän etsi kavereita, omia kavereita. Se halusi tehdä joulupesän ja lauleskella. Hölynpölyä.

 

Kavereita tulee. Poro syö lunta. Jäätä. Jäkälää. Poro meni kyykkyyn, se säikähti piikkisikaa. Leikkiä, tanssia. Eläimet pesee astioita. Pyöriä. Leikkiä.

 

 

Kauris ihmetteli ketä ne oli. Se oli jossain könynny ku oli lunta sarvissa. Niin se oliki könynny, se oli kylelleen. Lumikarhun, jääkarhun pitäis tulla. Toinen kauris tuli viereen. Ne kaatui. Ne paini. Sitten tuli iso kuhmu molemmille.

Kettu pötköttää lumessa, syö kuusenkerkkää ja kävelee, syö sammalta. Kettu sanoo: nyt on joulu! Kettu menee nukkumaan, koska joulupukki ei voi antaa lahjoja. Turkki on valkoinen, rodun vuoksi. Onko niitä Suomessa? On.

Lunta satoi, eläimet ei ole hereillä. Eläimet syö ruokaa.

Ne syö puuroa ja leipää ja maitoa.

 

Orava voisi lämmitellä. Se voisi paistaa käpyjä, vaahtokarkkeja, sammalta, makkaraa. Se etsii kaveria. Ne leikkii, kiipeilee ja leikkii piilosta ja hippasta ja kiikkuu oksalla. Ne leikkii palikoilla. Ne leikkii kaksi kertaa palikoilla. Ne ajjaa autolla ja kahtoo puhelinta ja ajaa autolla ja moottoripyörällä poliisia karkuun ja menee pusikkoon. Ja menee pinnasänkyyn nukkumaan. Se menee lääkäriin kun hammas on kipeä. Toinen on tyttö ja toinen on poika. Niille tuli hammaspeikkoja ku ovat syöny liikaa herkkuja.

Sitten metsään tuli dinosauruksia. Autolla, mönkijällä ja kumipatjaveneellä. Ja moottorikelkalla tulivat. Alussa oli lossi. Ne alko auttamaan ruuanlaitossa- lihapullia ja nugetteja.